Eeva Kilpi

1. Kuka on Eeva Kilpi?

Valitut runot

2. Mikä on runojen tyyli, rakenne? Mitä runouden keinoja puhuja käyttää?

3. Mikä on rakkaus runojen puhujan näkökulmasta?

4. Naisen kuva Eeva Kilven runoissa.

TAINARON – essee

PISOWNIA ORYGINALNA:

1. Suuri kaupunki
2. Monikulttuurinen
3. kaupunki, jolla on pitkä perinne/historia
4. on myös rakennuksia, jotka näyttävät hauskalta
5. on nähtävä iso kontrasti rakennuksien välillä
– toisaalta on kauneita ja rikkaita palatsia ja toisaalta ”tyhjiä”, rumia kauppakamaroita.
6. Vaikka kaupunki näyttää tuhoavan, ihmiset (kaupunkilaiset) eivät pidä huolta siitä, se ei vaikutta heidän elämään.
7. Kertoja tarkastelee kaupungin tapahtumia ihmisten vaikeuksia ja jopa sairauksia.

– kuka on kirjoittaja, mikä on kirjallisuuden laji ja tekstin muoto (kirja), science-fiction romaani, joka koostuu monesta kirjeestä.
– kaupungissa asuvat erilaisia asukkaita, ei vain ihmistet
– kertoja käyttää erilaisia metaforeja kun hän puhuu kaupungissa, myös epiteettejä
– kertoja ei tiedä kaikkea, hän kertoo omasta näkökulmatstaan
– erittäin kuvallinen kieli
– koko kaupungin kuva on kertojan havaintoja, hän kuvailee vain sitä, mitä hän näkee, ei mitään muuta
– hän on ihastunut siihen, mitä hän näkee, hän ei pidä sitä oudona
– suomi-kumma
– yksi asukkaista on hämähäkki

– kertoja: ensimmäisessä persoonassa, hän tietää kaikkea
– asia tapahtuu yöllä
– kertoja puhuu jollekulle, hän ottaa yhteyttä vastaanottajan kanssa
– pitäisi huomata, että se tapahtuu yöllä
– voi alkaa ajatella tummaa, salaperäistä paikkaa/huonnetta
– pitäisi huomata, että se on varallinen paikka – se sijaitsee tuliperäisellä vyöhykkeellä
– kertoja käyttää kielikuvia
– hän kuvailee arkkitehtuurin osia, esimerkiksi arkaadikäytävää
– asukat ovat ahkeria, he muistuttavat hämähäkkejä, koko paikka näyttää kiireiseltä

1. teoksen rakenteen osoittaminen (fiktiivinen kirje)
2. paikan luonnehtiminen (kaupunki, monikulttuurinen, vieras kirjoittajalle)
3. kirjoittajan suhtautumisesta paikkaan (kiinostunut, ihastunut)
4. kaupungin asukkaista (fantastiset olennot)
5. mitä on yhteistä kaupungille ja asukkaille (monia yllättäviä muotoja; monipuolisuus; joskus pelottavat yllättävyydessään, mutta ei oikeastaan vaaralliset)

1) Kuka on kertoja? (1.p.y)
2) Aika (milloin kertoja katselee kaupunkia? – yöllä, illalla, aamulla)
3) Mitä sijaitsee kaupungissa? (esim. katedraalien huiput)
4) Miten kertoja vertailee kaupungin osia? (osat ovat erilaisia, monipuolisia)
5) Kaupunkilaiset (esim. olento raitiovaunussa, joka näyttää keveältä)
– ihmiset eivät ole niin olennaisia tässä kaupungissa

– minäkertoja kertoo omia havantoja Tainaronista,
on myös toinen henkilö, jolle lähetetään kirjeitä
– kerrotaan, miten tainaronilaisten elämä näkyy yöllä sekä päivällä
– luonto ”elää” – kertoja katsoo ja on hämmästynyt
– arkkitehtuurista puhutaan paljon – on niin kuin Kreikka tai Espanja
– maailma on kuin arkadia, paratiisi, ihantelinen maa

 

„Työmiehen vaimo”

Minna Canth kahdessa minuutissa

http://joklaaja.blogspot.com/2016/07/minna-canth-tyomiehen-vaimo.html

1. Yhteiskunnan kuva.

”Kaikkia ne ihmisetkin tietävät. No niin, eihän sitä auta valheeksi juuri sanoa. Mutta juovathan ne muutkin. Ja Risto on kuitenkin siitä hyvä, ettei hän viinapäissäänkään ole minulle ilkeä. Pahankuriset miehet alinomaa pieksävät vaimoaan, mutta Risto ei vielä kertaakaan ole minua lyönyt.”

2. Miltä näytelmä näyttää nykykulttuurin ja nykypoliitikan näkökulmasta?

3. Riston elämänfilosofiaa.

deadline

29. maja – „praca klasowa”

18. czerwca – DEADLINE – esej

dyżury: (3.051 – pokój doktorantów)

10.5.2018 – 11.30-12.30

14.5.2018 – 12.00-13.00

Eino Leino ja L. Onerva

1. Lyhyesti Leinosta ja L. Onervasta.
2. Myrskyisän suhteen kolmas pyörä – kuka oli Leevi Madetoja?
3. Missä ja miksi L. Onerva vietti vuodet 1942–47?
4. Lukekaa alla oleva Leinon kirje L.Onervalle.
5. Omistus-runot – löytyykö niistä jotain yhteistä?

Eino Leinon kirje L. Onervalle

Omistus

Ranya ElRamly – „Auringon asema”

1. Etsikää tietoja Ranya ElRamlysta.

2. Miten voi kuoria appelsiinin? – kulttuurierot
3. ”Oli talvi, marraskuu, ja silloin Egyptissä on suolmalaisenkin mukava olla” – Egypti suomalaisen silmin.
4. ”Isäni ei ymmärtänyt, että Suomessa aurinko paistaa talvisin matalalta ja lämmittää vain harvoin” – Suomen kuva kirjassa.
5. ”Saunasta minun isäni lähti varovasti.” – Ismael ja Anu vieraina toisensa maassa.
6. Miten kirjassa kuvataan kertojan ja perheensä uskoa?
7. Runoutta vai proosaa? Mitä retorisia keinoja romaanissa käytetään?
8. Intialainen mies: tavallinen naapuri vai metafora?